Niklas Hallman kuvailee näyttelytekstissään It’s Everything Time Eeva Juutin teosten “kasvaneen kaksiulotteisista pinnoista tilanteiksi”. Teksti hurmaa minut. Se alkaa Hallmanin ilmaistaessa halunsa selittää omasta kokemuksestaan. Hymähtelen, sillä kaikki tekstit taitavat alkaa tuosta halusta. Aloitus tuntuu metatekstiltä (Ja tunnustukselta. Miten kirjoittaa kokemuksistaan? Miten selittää itsensä ja ajatuksensa auki? [1+1=?]).

Juutin oman profiilin mukaan hänen teoksensa painottavat materiaalien mahdollisuuksia toimia “muistojen, energian ja valon” (3) kantajina. 

299 792 458 m/s oli Juutin ensimmäinen soolonäyttely. Se pidettiin Galleriaiassa, 2.10.-2.11.2025. Näyttelyn kuratoi Hallman. 

Kävelen Galleriaian ohi melkein joka päivä. Lämmin valo hohkaa ikkunoiden läpi. Käännän katseeni aina valoa päin ja muistan ystävieni äänet, tunteikkaan keskustelun ilman sanoja, joihin voisin tarttua. Kokonainen kuukausi elämästäni värittyi näyttelyn kautta.

Teokset toimivat muistojen kantajina ja kuljettavat minulle kaunista ja positiivista energiaa. Muistan ihmisten kasvot ja ilmeet teosten valojen loisteessa. Ystäväni punastui ja punainen valo punersi häntä hänen nauraessaan. Joku kaatoi lasin, toinen selitti, ettei hän ollut syypää. Näin keltaisen ja sinisen valon sekoittuvan vihreäksi (1+1=1) hänen nenänsä päällä. 

Jokainen keskustelu gallerian edessä värittyy mielessäni. Sytkärien liekit laajenevat osaksi teosten valoa. Olenko enemmän innoissani kuin tavallisena torstaina? Ovatko kaikki keskustelut mahdottoman kiinnostavia tänään?

Kävelen gallerian ohi ja käännyn etsimään Juutin teoksia. Valkoinen laatikko tuntuu julman kirkkaalta näyttelyn loputtua. 

<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<<(+3)

Teoria rakkauden kielistä, eli viidestä eri tavasta ilmaista ja vastaanottaa rakkautta, on teoriana parhaimmillaan pseudotieteellinen.¹ Ne ovat myönteiset sanat, fyysinen kosketus, yhteinen aika, lahjat, ja palvelukset (5). Keskustelemme leikkimielisesti ystäviemme kanssa omista rakkauden kielistämme: mietimme, mikä niistä on meille tärkein, ja voisimmeko kuvitella jättävämme yhden pois. Itse jättäisin pois lahjat. 

Omistan viidet villasukat. Yhdet sain lahjaksi äidiltä, yhdet tädiltä, muut kolme eri ystäviltä (5). Käytän niitä melkein joka päivä, enkä suostu heittämään niitä pois. En edes niitä, joiden pohjat ovat enemmän reikää kuin lankaa. 

Yritän selittää lahjan käsitettä itselleni ja ajattelen määritelmän olevan hyvä aloitus tekstille lahjoista. Kirjassaan All About Love: New Visions (1999) bell hooks aloittaa yrityksellä määritellä rakkauden, selkeä määritelmä on hänen mukaansa oleellinen puhuttaessa rakkaudesta. Myös lukion filosofian tunneilla puhuttiin määritelmien tärkeydestä. “Käsitteistä ei voida keskustella määrittelemättä niitä ensin” toistui ajatuksena. Mietin lahjaa sekä sen määritelmää antamisen ja vastaanottamisen kautta. Kuvittelen edessäni kirkkaan ja säkenöivän punaisen laatikon, jonka avaan. Muistelen suunnittelua sekä työtä, jota olen tehnyt joidenkin lahjojen eteen. Erittelen näitä eleitä:; antaminen, vastaanottaminen, avaaminen, suunnittelu ja työskentely (5). 

Kirjassaan hooks määrittelee rakkauden yhdistelmänä huolenpitoa, kiintymystä, vastuuta, kunnioitusta, sitoutumista ja luottamusta (6). Haluaisin muistaa tämän litanian ulkoa, kantaa sitä mukanani kaikkialla. 

Kiitän mielessäni hooksia ja ystävääni, joka hänen teoksensa lainasi minulle. Unohdin listata kiittämisen lahjoihin liittyvänä eleenä (+1=6). Toivottavasti tämä unohdus ei kerro jotain minun käytöstavoistani. Kiittäminen näyttäytyy lopulta ehkä yhtenä tärkeimmistä eleistä. Arvostuksena työstä, suunnittelusta ja antamisesta. Kiitoksen kirsikka vastaanottamisen kakun päällä. Haluan tunkea sen hooksin määritelmään, tai kutoa liitoksia hänen listaansa: 

(kiittäminen=huolenpito=kiintymys=vastuu=kunnioitus=+1=4=6?). 

Ystävieni sanat Juutin näyttelystä 299 792 458 m/s eivät ole tarkkoja muistossani, mutta muistan kuitenkin sanan rakkaus. Ehkä huudahdin sen itse. Tungin varmaan kasvoni niin lähelle hänen teoksiaan, kun uskalsin, keskityin johonkin yksityiskohtaan, yritin eritellä tekstuurista muotoja ja huudahdin rakastavani niitä, ehkä. Arvostin teoksia, ja arvostin mahdollisuutta jakaa tämän arvostuksen yhdessä ystävieni kanssa. Arvostin ystävieni innostusta, ja arvostin valoa. Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos. (4) Määrittelen nämä kaikki lahjoiksi, lahjoiksi Juutilta (vaikka hän ei niitä suoraan minulle antanut) sekä lahjoiksi ystäviltä. Ehkä myös lahjoiksi itseltäni (2+1?).

Mikael Palmu

Essee, Galleriaia, Näyttely, Numero 7: Lahja

---

Viitteet

¹ Pahimmillaan pastori Gary Chapmanin teoria on vaikea todistaa tieteellisesti validiksi, ja rakkauden kieliin keskittyminen voi jopa vahingoittaa suhteita yksinkertaistamalla ymmärrystä rakastamisen monista muodoista/tavoista. Lisää aiheesta: Impett, E. A., Park, H. G., & Muise, A. (2024). Popular Psychology Through a Scientific Lens: Evaluating Love Languages From a Relationship Science Perspective. Current Directions in Psychological Science, 33(2), 87-92.